Voimasukeltajat Sharm el Sheikissä 2.-9.4.2004
by Piia-Riina, photo Jussi
"Mikä se redsii on?"
Mukana matkalla: Jarmo Kuusinen ja Kirsi Karhu + Lauri 6 kk, Jussi ja Satu Hyttinen, Jarmo Ihander ja Piia-Riina Riski sekä Sari Vuorela ja Tommi Innala (Valkeakoski Divers), Jarmo Reijonen ja Katri Leikoski (Hyvinkään urheilusukeltajat)
Perjantai 2.4.2004
Suomesta Helsinki-Vantaan lentokentältä noustiin ilmaan Finnairin Charter-siivillä klo 8.15 (Egyptin aikaa 7.15). Pakkasta oli aamulla -10°C, tulikohan takatalvi? Se ei meitä haittaa, suuntaamme lämpimään!
Illalla perillä tutustuimme hotellimme Falcon Hillsin ravintolan antimiin, lähinnä Stella-oluen maun saloihin. Kävimme myös vanhassa Sharm el Sheikissä shoppailemassa ja syömässä edullisesti. (Tax Free alkoholiostoksethan pitää tehdä 24 tunnin kuluessa maahan saapumisesta.)
Lauantai 3.4.2004 Aamiainen hotellilla oli runsas, eritoten leivonnaisvalikoima. Lähtö sukelluskeskukseen (Dive Africa) oli klo 7.30 hotellilta. Allekirjoitimme keskuksessa sitoumukset että vastaamme kokonaan itsestämme ja vapautamme Dive African vastuusta, jos jotain ikävää tapahtuu. Onneksi vakuutukset ovat kunnossa.
Ajoimme satamaan, jossa oli satoja samanlaisia aluksia odottamassa sukellusturisteja. Löytyihän sieltä meidänkin King Snefro 4. Laivan alimmalla kannella oli viisi kahden hengen hyttiä, johon mahtui juuri ja juuri kerrossänky. Keskikannella oli ruokailutila ja keittiö, sekä tilat kaikille sukelluskamoille. Kolmannella kannella oli hyvää tilaa ottaa rennosti aurinkoa.
Divemasterimme nimi oli Amr. Ensimmäinen Check Dive meni mainiosti. Sukelluspaikkana oli Temple, hyvin lähellä Sharmia. Vesi yllätti suolaisuudellaan ja lämmöllään, kauttaaltaan veden lämpö oli 23 °C. Painojen antamisessa henkilökunta oli todella nihkeä. Onneksi lyijyt olivat veneen kannella niin, että niitä oli helppo ottaa lisää DM:n silmä välttäessä.
Ensimmäisen päivän toinen sukellus tehtiin Ras Mohammedin luonnonsuojelualueella kohteella Alternatives. Siellä näimme kaksi sinitäpläistä rauskua (Bluespotted Stingray) ja nautimme Punaisen meren yleistunnelmasta kaloineen ja koralleineen. Kolmas sukellus tehtiin samalla kohteella pimeän tultua n. klo 18.30. DM ei lähtenyt mukaan yhdellekään "yösukellukselle", ei taida olla tottunut pimeään samoin kuin me suomalaiset?
Pienin matkatoverimme Lauri "meri-" Karhu pärjsi matkassa mainiosti ja laivan miehistö tarjoutui monesti lastenhoitajaksi.
Sunnuntai 4.4.2004 Herätys oli kello 7.00, jonka jälkeen söimme maittavan aamiaisen. Suuntana oli Thistlegorm -hylky, mutta kovan tuulen ja aallokon vuoksi kohde vaihtui Dunraven -hylkyyn. Thistlegormilla ei ollut muitakaan aluksia. Dunraven oli höyrylaiva, joka upposi n. 30 metrin syvyyteen vuonna 1873, kun juopunut kippari törmäsi riuttaan ja laiva kääntyi ylösalaisin. Sukelsimme hylyn sisään laivan sivusta ja näimme siellä paljon erilaisia kalaparvia. Kun olimme sukeltaneet hylyn sisällä noin puoli laivan mittaa, jatkoimme sukellusta riutalla ja näimme Stonefishin. Se vain möllötti liikkumatta ja nimensä mukaan muistutti enemmän kiveä kuin kalaa.
Toinen sukelluskohde oli Small Crack, jonne meidät kuljetettiin matalikon yli kumiveneellä. Sukelsimme riutan myötäisesti takaisin matalikolle, joka oli n. 10 metriä leveä kaistale ja vettä oli nelisen metriä. Virta vei niin että ei tarvinnut muuta kuin olla ja liukua eteenpäin, kuin lentäisi! Matalikon läpiliukuun meni kymmenisen minuuttia ja matkalla oli mukana taas yksi iso sinitäplärausku.
Päivän kolmas sukellus tehtiin Alternatives -kohteella. Siellä oli 7 "korallipylvästä", joissa kaikissa oli oma eläimistönsä.
Päivän viimeinen eli neljäs sukellus tehtiin samalla pylväällä kuin edellinenkin. DM ei tullut mukaan, mutta kertoi siellä olevan luolan/syvennyksen, jossa kilpikonnat nukkuvat. Yritimme etsiä sitä kiertämällä pylvään ympäri pariinkin kertaan, mutta emme löytäneet. Näimme kuitenkin mustekalan, joka lievensi luolapettymystä.
Live-a-boardin hintaan sisältyi aamiainen, lounas ja päivällinen, jotka olivat varsin maukkaita. Sunnuntain lounaalla tarjottiin mm. riisiä, friteerattua mustekalaa, paistettua punakaalia ja sipulia, kurkkua, tomaattisalaattia, simpukoita, perunasalaattia ja jälkiruokana vihreää melonia.
Maanantai 5.4.2004 Aamu alkoi sukelluksella Shark/Yolanda Reefillä n. klo 7.00, tavoitteena nähdä haita ja ehtiä pois kohteelta ennen ruuhkaa. Emme tavanneet haita, mutta näimme hienon barracuda -armeijan asennossa aikaansaaden paasimuodostelman. Pedot olivat päällekkäin halkaisijaltaan noin kolmen metrin ympyrässä niin kauas alas kuin silmä kantoi.
Toinen sukellus tehtiin samalla riutalla, jolloin bongattiin kolme kookasta merikilpikonnaa. Ehdimme lähteä riutalta ennen yhtätoista, jolloin kohteella oli jo kymmenkunta venettä. Matka jatkui auringonoton merkeissä. Viilentävä tuuli hyväili ihoa. Tuloksena oli karrelle palanut iho, jonka huomasi vasta illan viiletessä.
Kolmas kohde oli Ras Gaslani, valtavan pitkä riutta jonka toiseen päähän vene jätti meidät. Sukeltelimme riuttaa pitkin ja näimme mm. harmaatäpläisen pienen rauskun sekä valtavan kokoisen mustan murenan aukovan suutaan korallin kolosta. Oli myös hauska seurata isojen pikkukalaparvien liikehdintää ison Jackfishin edellä.
Päivän viimeinen kohde, Ras Katy oli lähellä Sharm el Sheikin satamaa. Siinä snorklattiin, uitiin ja houkuteltiin kaloja pintaan. Jäimme siihen yöksi ankkuriin, koska kippari halusi olla satamassa aikaisin seuraavana aamuna. Osa porukasta sukelteli omaksi ilokseen matalia ja lyhyitä dyykkejä ilman opasta. Oppaan mukaan kyseessä on maailman helpoin kohde, ja onkin siinä varsin oikeassa. Kohteella näkyi paljon Lionfishejä sekä taas kerran sinitäplärausku.
Jussi ja Jarppa lähtivät tälläkin kohteella vielä pimeäsukellukselle. Siellä olikin ollut elämää enemmän kuin missään aiemmin. Lionfishit tekivät läheistä tuttavuutta mistä pojat eivät oikein välittäneet.
Tiistai 6.4.2004 Safari oli lopuillaan ja koitti viimeinen mahdollisuus sukeltaa tukialukselta. Heräsimme klo 5.30 ja pulahdimme veteen jo klo 6.00. Kalat olivat aamutoimissaan hankkimassa suuhunpantavaa. Opas piti intron Sarille, joka ei vielä ole käynyt sukelluskurssia. Intro olikin onnellinen sukellus n. 5 metrin syvyydessä kalojen ja korallien seassa. Sarista ennustetaan innokasta sukeltajaa.
Seitsemän aikoihin aamulla keula näytti kohti Sharmin satamaa. Kiitimme yhdessä miehistöä ja opasta hyvin tehdystä työstä maan tapaan 125 euron tipillä ja he olivat erittäin tyytyväisiä. Uudet safarimatkaajat odottivat jo laiturilla merelle pääsyä.
Ryhmämme kuljetettiin hotellille, jossa huoneemme odotti väsyneitä merimatkaajia. Tästä alkoi tavallinen turistiloma shoppailulla Naama Bayssä. Kauppojen valikoimissa oli T-paitoja, pyyhkeitä, koriste-esineitä, vesipiippuja, vatsatanssiasuja, kultalautasia sekä koruja ja parfyymeita. Ilman tinkaamista kauppa ei kannata, joten se oli aikaa vievää puuhaa. Illalla käytiin vähän rähjäisemmässä, mutta edullisemmassa Sharm el Sheikissä.
Illalla tutustuttiin paikalliseen erikoisuuteen, vesipiippuun, johon Jarppa ihastui ikihyviksi. Pössyttely omenan makuisella vesipiipulla oli hauskaa ja edullista. Piipullinen maksoi n. 1,50 €, josta neljä henkeä poltteli hyvän aikaa.
Keskiviikko 7.4.2004 Välipäivä, jolloin kukaan ei käynyt sukeltamassa. Aika kului altaalla. Osa porukasta kävi aavikolla, toiset snorklaili, osa ajeli skoottereilla ja jotkut shoppaili. Illalla tavattiin kaikki Naama Bayssä, jossa rankan päivän jälkeen syötiin hyvin.
Torstai 8.4.2004 Tommi ja Sari, Jarmo ja Katri sekä Jarmo, Kirsi ja Lauri lähtivät aamulla Dahabiin aikeinaan sukeltaa kuuluisaan Blue Holeen. Sadan kilometrin matka taittui taksilla. Muilla sukeltajilla, paitsi Tommilla, oli sukelluskamat mukana. Blue Hole on aikojen saatossa hioutunut kuiluksi halkaisijaltaan n. 30 metriä, mutta sieltä pääsee merelle 55 metrin syvyydessä olevasta 25 metrin mittaisesta "reiästä". Sukelluksen hinta oli paikallisesta keskuksesta 35 €/hlö + jeeppikyyti aavikon läpi kohteelle 10 €/hlö.
Me muut, Jussi ja Satu sekä Jarppa ja minä, päätimme vuokrata skootterit ja tutustua ympäröivään seutuun. Skootterit näyttivät aika huonokuntoisilta, mutta emme antaneet ulkonäön häiritä vaan lähdimme iloisina matkaan. Noin tunnin ajon jälkeen pienemmän skootterin takarengas paukahti rikki. Olimme keskellä aavikkoa tiellä, jossa lähin asutus oli beduiinikylä muutaman kilometrin päässä. Onneksi kännykkä oli mukana. Aloimme soitella hotelliin ja skootterin vuokraajalle, mutta apua ei herunut. Niinpä pysäytimme farmarimallisen taksin, joka otti kuin ottikin meidät sekä mopon kyytiin. Ajelimme takaisin Sharmiin ja mopon vuokraaja paikkasi renkaan. Matka jatkui Ras Mohammedin luonnonsuojelualueelle. Sisäänpääsyyn tarvittiin passi ja portilla maksettiin pääsymaksu 5 €/hlö.
Alue oli näkemisen arvoinen paikka. Hiekkadyynejä ja syvän sinistä merta riitti silmän kantamattomiin. Kävimme snorklaamassa yhdellä rannalla, emmekä nähneet ketään muita ihmisiä koko alueella. Takaisin hotellille päin mennessä se tapahtui taas, takarengas puhkesi! Alkoi sama soittelu ja ruljanssi kuin päivälläkin, mutta tällä kertaa poliisiauto korjasi meidät pois ihmisten ilmoille. Tästä diilistä ei vuokraajan tarvinnut odottaa tippiä, päinvastoin, taisi tulla pojalle uuden mopon hankinta eteen.
Perjantai 9.4.2004 Pitkäperjantaina saavuimme kotisuomeen viettämään pääsiäistä. Sukellusloma Punaisella merellä oli hieno kokemus, sen voisi tehdä uudestaankin.
